PIC 18f2550 I2C ja TMP75 suunnitelma

PIC 18f2550 I2C-väylä ja TMP75

Suunnitelma

Suunnitelmana tässä projektissa on hyödyntää aikaisempia projekteja, kuten yleensäkin. Joten itse rautapuoli rakentui pitkälti vanhojen jo valmiiksi toimivien ideoiden varaan. Ohjelmistopuoli I2C-väylän käyttöön ottamiseksi on tässä projektissa oikeastaan koko idean hankalin osuus. Koska sen käytöstä ei aikaisemmin ollut itsellä mitään käsitystä. Näin ollen vielä lyhyesti suunnitelmat rautapuolesta ja ohjelmistosta.

Raudan rakentaminen

Koko rautapuoli perustuu siis aikaisempien projektien varaan. Jossa nyt vain tulee uutena asiana I2C-väylän sovittaminen rautapuoleen. Ja tästä tulikin tehtyä kytkentäkaavio(aukeaa uuteen ikkunaan).

Kuvassa on ”osaluettelo” tarvittaviin osiin ripoteltuna vähän sinne ja tänne…

Kytkentäkaaviossa on siis piirrettynä I2C-väylä ja TMP75-anturi. Niiden lisäksi löytyy SIM908 GSM/GPS Breakout-levyn liitäntä aikaisemmista kokeiluista. Jolla voi kätevästi rakentaa laitteen, joka pystyy lähettämään ja vastaanottamaan dataa GSM-verkon yli tekstiviesteinä ja HTTP-pyyntöinä internettiin jollekin sivustolle jne. Samasta syystä kytkentäkaaviossa on kohta: ”18F2550 pinneissä olevat toiminnot:” .

Noita pinnejä on tullut kokeiltua käytännössä tuon SIM908 kanssa ja nyt sitten tuohon voidaan tulevaisuudessa liittää tässä projektissa testattava I2C-väylä, joka tietty laajentaa lisää käyttömahdollisuuksia. Eli käytännössä voi rakentaa etäluettavan ja ohjattavan laitteen niin halutessaan siinä missä kännykänkin. Kuten esimerkiksi aikaisemmassa BENQ M23 GSM-moduliin pohjautuneessa GPS-tagi (aukeaa uuteen ikkunaan) projektissa. Kytkentäkaaviossa on tietty myös PICkit 2 ohjelmointilaitteen liitäntä. Kuten myös yleisen 2*16 merkin LCD-näytön liitäntä. Että myös mikrofoni ja kaijutinliitännät SIM908-modulille jne.

Ohjelmiston tekeminen

Ohjelmiston eli lähinnä I2C-väylän käyttöön saamiseksi käytön assembly-konekieltä. Näin ollen pääsee käsiksi suoraan PIC 18F2550 mikro-ohjaimen ”säätövipuihin”, joilla voidaan asetella mikro-ohjaimen asetukset halutessa vaikka bitti kerrallaan kohdalleen.

Tässä tietysti käytän Microchipin tuottamaa ilmaista MPLAB IDE v8.86 kehitysympäristöä. Tuolla voi tutkia hyvin tarkasti mitä mikro-ohjaimen sisällä tapahtuu bittitasolla tehdyn ohjelman simulaatioajossa. Lisäksi tuo MBLAB osaa käyttää suoraan PICkit 2 ohjelmointilaitetta ja ladata tehdyn ohjelman suoraan mikro-ohjaimeen. Rauta puolessa oli tietty paikka jo tuolle PICkit 2 ohjelmointilaitteelle.

Siinä koko suunnitelma yksinkertaisuudessaan.